Purjehdusseikkailu Vallisaareen
Odotukset olivat korkealla kun köydet
irrotettiin, purjeet nostettiin ja Astrid käänsi keulan kohti Vallisaarta –
kevään odotetuin retki oli alkamassa. Vastaleivotut croissantit ja höyryävän
kuuma kahvi karkottivat kylmyyden tunteen ja laivalle pakkautunut väkijoukko
oli innoissaan päästessään ensimmäisten joukossa tutustumaan tähän
historiallisesti mielenkiintoiseen ja luotoarvoiltaan ainutlaatuiseen saareen Purjelaivakonttorin
luotsaamana.
Puolustusvoimien
hallinnossa ja pitkään suljettuna ollutta vehreää saarta Suomenlinnan itäpuolella
kunnostetaan Metsähallituksen voimin ja saari avautuu vihdoin yleisölle vuonna
2016. Tuntuu mahtavalta, että kaikille tarjoutuu näin mahdollisuus tutustua
tähän kauan uinuneeseen vihreään keitaaseen, sukeltaa historialliseen
seikkailuun sen linnoitusten keskelle, tai vain istahtaa sammaleen peittämälle
rappuselle ja antaa merituulen huuhtoa kaupungin hälyt mielestä. Ja kaikki tämä
vain kivenheiton päässä Kauppatorilta.
Astrid kiinnittyi sujuvasti saaren
päälaituriin entisen luotsikasarmin edustalle, josta oppaanamme toiminut Jouni meidät
johdatti värikkäillä tarinoillaan saaren kiehtovaan historiaan, Ilkan sopivasti
täydentäessä tarinointia. Kuljimme auringonpaisteessa polkuja pitkin läpi
koskemattoman luontomaiseman: kalliot kasvoivat tuuheaa sammalta ja uskomattoman
hienoa miniorvokkimattoa, kääpien valtaaman puun latvassa raakkui harakka kuin
ihmetellen meitä kaksijalkaisia. Sen sijaan saaren kuuluisinta nähtävyyttä,
huuhkajaa, ei valitettavasti näkynyt. Lienee ollut hoivaamassa vastasyntyneitä
poikasiaan.
 |
| Astrid "luotsilaiturissa" |
Retkemme jatkui Kustaanmiekan valleille, ja
sieltä jyrkkänä nousuna Aleksanterin patterille. Miten hienot näkymät ylhäältä olikaan! Toisella puolella aukesi aava
kimalteleva meri ja taas toisaalta pääkaupungin läheisyyden pystyi toteamaan
yhdellä vilkaisulla. Matka jatkui ja tarinat veivät meidät takaisin linnoitusten
aikakaudelle, kiehtovan sotahistorian pariin. Pääsimme myös kurkistamaan sisälle erään linnoitusrakennuksen
holvikaarien alle huoneeseen, jonka hämärästä nurkasta löytyi korroosion
kynsiin joutuneet upeat kierreportaat!
 |
| maisemaa Aleksanterinpatterilta |
 |
| Aleksanterinpatteria |
Teimme lisäksi kierroksen Kuninkaansaaressa,
jonka vaiheista Jounilla oli kertoa monta mielenkiintoista tarinaa. Tässäkin
saaressa ja sen historian parissa olisi helposti viihtynyt pidempäänkin, mutta
Astrid-laiva jo odotteli meitä laiturissa valmiina kyyditsemään tutkimusmatkailijat
kotimatkalle.
Paluumatkalla laivalla tarjottiin Juhan
valmistama ihanan runsas saaristolaislounas herkullisen jälkiruuan kera. Ja
eritysmaininnan maukkaudestaan saa savustettu lohi, jonka Juha oli uudessa
savustuspöntössään meille valmistanut. Kyllä vaan ruoka maistuikin monen tunnin
reippaan vaelluksen jälkeen!
 |
| Ruokailua "torpedolaiturissa" |
Entä vastasiko retki odotuksia?
Moninkertaisesti: Purjelaivakonttorin järjestämä päiväretki oli kuin kattaus
kaikilla herkuilla: purjehduksen ilot yhdistettyinä ulkoiluun ja mielenkiintoiseen
saarikierrokseen ja herkulliseen ruokailuun – suurkiitos siitä laivaväelle!
Lisäksi saaren
kesyttämättömän kaunis ja monimuotoinen luonto, sen rikkomaton rauha ja
kaikkialla näkyvä historian jalanjälki saivat aikaan vahvan tunteen siitä, että
sinne on päästävä uudestaan ja pian. Kun jäi se huuhkajakin näkemättä.
/Kati
