perjantai 29. toukokuuta 2015

Purjehdusseikkailu Vallisaareen 24.5

Purjehdusseikkailu Vallisaareen

Odotukset olivat korkealla kun köydet irrotettiin, purjeet nostettiin ja Astrid käänsi keulan kohti Vallisaarta – kevään odotetuin retki oli alkamassa. Vastaleivotut croissantit ja höyryävän kuuma kahvi karkottivat kylmyyden tunteen ja laivalle pakkautunut väkijoukko oli innoissaan päästessään ensimmäisten joukossa tutustumaan tähän historiallisesti mielenkiintoiseen ja luotoarvoiltaan ainutlaatuiseen saareen Purjelaivakonttorin luotsaamana.

Puolustusvoimien hallinnossa ja pitkään suljettuna ollutta vehreää saarta Suomenlinnan itäpuolella kunnostetaan Metsähallituksen voimin ja saari avautuu vihdoin yleisölle vuonna 2016. Tuntuu mahtavalta, että kaikille tarjoutuu näin mahdollisuus tutustua tähän kauan uinuneeseen vihreään keitaaseen, sukeltaa historialliseen seikkailuun sen linnoitusten keskelle, tai vain istahtaa sammaleen peittämälle rappuselle ja antaa merituulen huuhtoa kaupungin hälyt mielestä. Ja kaikki tämä vain kivenheiton päässä Kauppatorilta.

Astrid kiinnittyi sujuvasti saaren päälaituriin entisen luotsikasarmin edustalle, josta oppaanamme toiminut Jouni meidät johdatti värikkäillä tarinoillaan saaren kiehtovaan historiaan, Ilkan sopivasti täydentäessä tarinointia. Kuljimme auringonpaisteessa polkuja pitkin läpi koskemattoman luontomaiseman: kalliot kasvoivat tuuheaa sammalta ja uskomattoman hienoa miniorvokkimattoa, kääpien valtaaman puun latvassa raakkui harakka kuin ihmetellen meitä kaksijalkaisia. Sen sijaan saaren kuuluisinta nähtävyyttä, huuhkajaa, ei valitettavasti näkynyt. Lienee ollut hoivaamassa vastasyntyneitä poikasiaan.


Astrid "luotsilaiturissa"
Retkemme jatkui Kustaanmiekan valleille, ja sieltä jyrkkänä nousuna Aleksanterin patterille. Miten hienot näkymät ylhäältä olikaan! Toisella puolella aukesi aava kimalteleva meri ja taas toisaalta pääkaupungin läheisyyden pystyi toteamaan yhdellä vilkaisulla. Matka jatkui ja tarinat veivät meidät takaisin linnoitusten aikakaudelle, kiehtovan sotahistorian pariin. Pääsimme myös kurkistamaan sisälle erään linnoitusrakennuksen holvikaarien alle huoneeseen, jonka hämärästä nurkasta löytyi korroosion kynsiin joutuneet upeat kierreportaat!



maisemaa Aleksanterinpatterilta

Aleksanterinpatteria


























Teimme lisäksi kierroksen Kuninkaansaaressa, jonka vaiheista Jounilla oli kertoa monta mielenkiintoista tarinaa. Tässäkin saaressa ja sen historian parissa olisi helposti viihtynyt pidempäänkin, mutta Astrid-laiva jo odotteli meitä laiturissa valmiina kyyditsemään tutkimusmatkailijat kotimatkalle.
Paluumatkalla laivalla tarjottiin Juhan valmistama ihanan runsas saaristolaislounas herkullisen jälkiruuan kera. Ja eritysmaininnan maukkaudestaan saa savustettu lohi, jonka Juha oli uudessa savustuspöntössään meille valmistanut. Kyllä vaan ruoka maistuikin monen tunnin reippaan vaelluksen jälkeen!

Ruokailua "torpedolaiturissa"
Entä vastasiko retki odotuksia? Moninkertaisesti: Purjelaivakonttorin järjestämä päiväretki oli kuin kattaus kaikilla herkuilla: purjehduksen ilot yhdistettyinä ulkoiluun ja mielenkiintoiseen saarikierrokseen ja herkulliseen ruokailuun – suurkiitos siitä laivaväelle!

Lisäksi saaren kesyttämättömän kaunis ja monimuotoinen luonto, sen rikkomaton rauha ja kaikkialla näkyvä historian jalanjälki saivat aikaan vahvan tunteen siitä, että sinne on päästävä uudestaan ja pian. Kun jäi se huuhkajakin näkemättä.

/Kati

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti