6.7. Jussarö – Modermagan
Biitsipelit
jatkuivat myös tänään tuulisesta säästä huolimatta. Jussarön monipuolinen saari
tarjosi mahtavat ulkoilupuitteet ja nähtävää myös niille, jotka eivät peleihin osallistuneet:
vanhan kaivoskaupungin hylättyjä kaivoskuiluja, kaupunkisodan rei’ittämiä
kerrostalojen seiniä, vehreitä luonnonniittyjä, jykevää mäntymetsää ja henkeäsalpaavan
upeita näkymiä vanhasta Merivartioston
vartiotornista kauas ulapalle. Tässä vaiheessa reissua oli myös mukavaa olla
tekemättä mitään. Pelkkä makoilu auringossa pelejä katsellen ja poppia
kuunnellen oli erittäin varteenotettava vaihtoehto.
Saunomisen jälkeen
ja hyvien purjehduskelien houkuttelemina päätimme vielä illansuussa jatkaa
matkaa seuraavaan kohteeseen. Olihan ulkomaisille vieraille hienoa näyttää
suomalaista saaristoa ja luontoa mahdollisimman laajalti. Laivan kokoisen luonnonsaaren
kylkeen rantautuminen onnistui taitavalta kapteenilta ja miehistöltä ilman
mitään ongelmia, köydet vain kiinni käkkärämäntyihin ja renkaat rantaveteen
suojaamaan laivan kylkiä kolhuilta ja se oli siinä. Kohta jo kiipesimme
joukolla pienen saaren korkeimmalle kohdalle nostamaan maljan – Mojiton tietysti
– hyville peleille, hyvälle purjehdukselle ja yhteenkuuluvuuden tunteelle.
Iloisina siitä, että olimme ystävien ympäröiminä keskellä kaunista auringonlaskua
jakamassa tämän hetken yhdessä.
Illallisen nautimme
laivan salongissa ja juhlallisesti pitkän kaavan kautta. Pöytä oli kauniisti
katettu ja meidät plaseerattiin oikeille paikoillemme. Koko reissun ajan olimme
nauttineet erinomaisista tarjoiluista, mutta viimeinen illallinen oli
todellinen Juhan taidonnäyte: kolmen ruokalajin illallinen pöytiin tarjoiltuna
asiaankuuluvine juomineen. Alkuruuaksi saariston kala- ja mätilajitelma,
pääruuaksi entrecote pihvi kera meriravun ja uunikasvisten ja jälkiruuaksi
jotain taivaallisen hyvää minkä nimeä en muista. Bon appétit – herkuttelu saattoi alkaa!
Täydellinen
illallinen johdatti meidät sopivasti illan toiseen kohokohtaan: kolopeliin,
joka englanniksi pelattuna ja muutamien juomien jälkeen oli melko haasteellista:
hole, other’s hole, potato cellar, other other’s hole, virisikirja…whaaaat?!
Anna-Riikan johdattamana veimme tämänkin pelin uusiin sfääreihin ja kansainväliset
vieraamme olivat täysillä mukana! Loppuilta oli yhtä naurua ja hassuttelua,
niin kuin tämän reissun luonteeseen kuuluukin.